Tää blogin päivitys on jostakin kumman syystä taas hiukan vanahtanut...ettei syynä vaan olisi tuo lutuistakin lutuisempi uusi perheenjäsenemme... : ) Aika kuluu tosiaan nyt taas ihan eri tahtiin kuin ennen vauvan tuloa. Ei mulla silloinkaan kovasti tyhjää aikaa päivästä jäänyt, mutta nyt ei meinaa vuorokauden tunnit riitää. Positiivinen muutos silti!!!! : )

Tässä hiukan kuvia poitsulin kasvusta:

1707792.jpg
Dante 3 kk. Luulee jo itsestänsä vaikka mitä, pallollakin pitää olla kokoa, jotta vaivaudun leikkimään... : )

1707794.jpg
No, sit ku kaikki nauro, niin oli aika ottaa joku hieman sopivamman kokoinen leikkikalu...

1707796.jpg
Olohuoneen pallista on tullut Danten lempparipaikka, sitäpaitsi siitä pääsee hyvin hyppäämään mamman kainaloon sohvalle. Kohta vauva vaan ei enää mahdu tohon...

1707800.jpg
Dante 3,5 kk, paino n. 8 kg

1707806.jpg
Tota...mulle kai yritettiin opettaa mitä tarkoittaa eteiseen-käsky. Eihän se haittaa vaik varpaiset olis vähä yli, kuhan kuono ja roppa on eteisessä...?!? : )

1707804.jpg
Aamuhetki lempparipaikassa. Kohta mä en kyl mahdu tähänkä, ku kasvan ja kasvan hurjaa vauhtia. Nyt 9 kg.

Dante tuntuu todella nöyrältä koiralta. Jos sen saa itse teosta kiinni ja komennettua, ei sitä tapaa enää samasta pahanteosta toista kertaa. Onhan se kaikkea kokeillut mm. miltä maistuu sim-kortti ja nokialainen puhelin, lisäksi piti puumerkkinsä jättää mamman sukkulaan, puhumattakaan lukuisista silpuiksi vedetyistä vessapaperirullista...
MUTTA eiköhän se ole kuitenkin vielä normaalipennun rajoissa, itsepähän olen ollut huolimaton ja jättänyt saataville.

Olen kiintynyt pentuun vieläkin tiukemmin (jos vain mahdollista) kasvattipaikan julmuuksista kuultuani. Jotenkin on tullut sellainen lujempi suojelus vauvaa kohtaan. Toden totta, Dante on sieltä surullisen kuuluisasta kennelistä, mistä saimme valitettavasti lukea päivän lehdistä viime viikolla. No, pentu on onneksi nyt meillä, terveenä ja saa kaiken tarvitsemansa (joskus hiukan enempikin...) hellän hoivan.

Opittukin on. Dante osaa jo istua käskystä ja antaa tassua, tosin meitin poika taitaa olla vasuri, kun aina se puoli nousee eka.. : ) Lisäksi paperille tulee pisut, jos pihalle asti ei keretä. Luokse tuleminen on aika vaikeeta vielä, varsinkin jos jotakin mielenkiintoista on näköpiirissä, aika hyvin sekin jo luonaa. Jos on tullut tehtyä jotakin tuhmaa, tietää poika, et eteisessä naulakon alla on paikka, johon kannattaa livahtaa ja olla mahdollisimman huomaamaton... : )

Aivan ihana tapaus, työtä vielä teettää, että saadaan siitä yhteiskuntakelpoinen, mutta on se sen arvoista!!!! : )